Norja 2 – Huuhkajat 0: rappiolla on hyvä olla

Pohjoismainen jumbofinaali

Suomi majailee Fifa-rankingissa sijalla 46. Hiukan yllättäen Norja on Suomen alapuolella 51:nä. Kun Ruotsi ja Tanska ovat tapansa mukaan Suomen yläpuolella ja Islanti elää jalkapalloilullista kukoistuskautta, on Suomen ja Norjan maaottelu Oslossa Pohjoismainen jumbofinaali.

Suomi nuolee vielä haavojaan muutaman päivän takaisesta Puola-katastrofista, jonka jälkeisissä pelaajahaastatteluissa sana ”häpeä” toistui usean pelaajan suusta. Ottelua värittivät erityisesti runsaat puolustuspelaamisen sijoittumis- ja reagointivirheet, joihin päävalmentaja Backe haastatteluissaan lupasi parannusta. Backen kolmen harjoitusottelun yhteimaalit ovat 0-9. Ja kun tulokset vielä ovat tulleet varsin noloilla esiintymisillä, tahtoo ruotsalaisvalmentaja varmasti kiillottaa kilpeään heikohkoa Norjaa vastaan. Poissaolijoita ovat edelleen Niklas Moisander ja Markus Halsti.

Norjan maajoukkuejalkapallo on pyristelemässä ylös jonkinasteisesta kriisistä. 1990-luvulla huippukauttaan elänyt joukkue kävi parhaimmillaan vuoden 1995 Fifa-rankingissa sijalla 2. Pohjaa etsittiin vuonna 2014, kun ranking oli alimmillaan 76. Vielä vuonna 2015:kin järjestysluku oli heikoimmillaan 70.

Vaikka Norjan pelaajat ovat seurastatukseltaan askeleen edellä Suomea, ainoatakaan supertähteä joukkueeseen ei mahdu. Vasta 17-vuotiaasta Real Madrid Castillan Martin Ødegaarista sellaista tosin odotetaan. Joukkueena Norjaa pidetään erityisesti organisoidusti ja kurinalaisesti puolustavana maana, jonka ongelma on maalinteko. Harjoitusottelu Suomea vastaan ei ennusta suurta helpotusta. Norjan pelaajistosta on loukkaantumisen vuoksi poissa kahdeksan viimeisen vuoden aikana maajoukkueessa esiintynyttä pelaajaa, joista viisi on hyökkääjiä.

Norjan joukkuetta on valmentanut syyskuusta 2013 maan oma poika Per-Mathias Høgmo, jonka aiempi historia valmentajana rajoittuu pikaista Ruotsin visiittiä lukuun ottamatta Norjan liigaan ja maan nuorisomaajoukkueisiin. Valmentajan voittoprosentti miesten maajoukkueen peräsimessä on alle 27.

EURO 2016 karsinnat eivät menneet joukkueelta huonosti, jos nyt eivät tarpeeksi hyvinkään. Norja selvisi omassa lohkossaan kolmanneksi ja jäi vain pisteen kakkoseksi tulleesta Kroatiasta. Italia voitti lohkon. Jatkokarsinnoissa Unkari lopetti Norjan pyristelyn yhteistuloksella 3-1. Viimeaikaiset otteetkaan eivät ole hurmanneet. Norja nuhjasi Tallinnassa muutama päivä sitten 0-0 tasapelin Viroa vastaan. Lopputulosta ei  voida pitää yhtä surkeana kuin Suomen 5-0 tappio Puolalle, mutta ei tulos missään nimessä myöskään tyydytä. Kritiikki valmentajaa kohtaan on alkanut kasautua.

Vastakkain on siis kaksi viimeisimmissä esiintymisissään surkeasti suorittanutta joukkuetta, jotka panostavat puolustamiseen eivätkä osaa tehdä maaleja. Molemmat joukkueet kaipaavat kipeästi itsetunnon kohotusta eikä kumpikaan valmentajista halua olla Pohjoismaiden huonoimman maajoukkueen päävalmentaja. Vaikka kyseessä on ”pelkkä” harjoitusottelu, panokset ovat henkisellä puolella tavanomaista suuremmat. Kumpikaan ei halua ainakaan hävitä.

Suomi tukkii 5-3-2:lla puolustuksen aukkoja

Joukkueiden aloituskokoonpanot

Backen tavoite ottelussa on erityisesti saada Puola-ottelussa vuotanut puolustus pitämään. Norjaa vastaan liian isoksi venyneitä välejä lähetään tukkimaan kolmella keskuspuolustajalla. Suomen puolustusryhmitys asettuu muotoon 5-3-2. Ratkaisu vaikuttaa pätevältä lääkkeeltä ongelmiin.

Norja hyökkää hyvin samankaltaisella ajatuksella, jolla Puola Suomen kaatoi. Tilaa haetaaan nopeilla puolenvaihdoilla laidoilta. Ylivoimaa laidoille pyritäään luomaan puolustajien nousuilla. Laitahyökkääjät kaventavat tilaisuuden tullen maalin eteen. Hyökkäyspelaaminen ei ole lähellekään Puolan tasoa. Puolustussuuntaan Norja asettuu tiiviiseen 4-4-2 tai 4-1-4-1 ryhmitykseen.

Toimii, ei toimi, toimii, ei toimi…

Suomen puolustus toimii. Puolenvaihtoihin ehditään ajoissa. Välit pysyvät sopivina.  Juoksut seurataan. Tukeminen, tuplaaminen ja paikkaaminen näyttävät ammattimaisilta. Keskitykset peitetään ja puretaan luotettavasti. Keskikentän kolmikko liikkuu huomattavan aktiivisesti painopisteen mukaan. Hyökkääjät osallistuvat puolustukseen. Norja vaikuttaa aseettomalta. Kaikki näyttää Suomen kannalta hyvältä.

Pelikellossa on 20.45, kun viiden linja onnahtaa. Arkivuo ja Lod pelaavat kaksi vastaan kaksi tilannetta Suomen vasemmassa laidassa. Moren on sopivalla etäisyydellä tukemassa. Norjan vastakkaisen laidan laitahyökkääjä Berisha siirtyy oikealle rakentamaan ylivoimaa. Suomalaiset kommunikoivat hyvin ja Sparv merkkaa Berishan. Todellinen vaaran hetki on 20.49. Moren pudottaa tarpeettomasti Arajuuren viereen maalin eteen. Berisha vetää Sparvin ylemmäksi keskikentälle. Eladbellaoui luikahtaa Arkivuon ja maalin väliin. Tilanne päättyy siihen, että Lod vetää pidemmän korren Ødegaardia vastaan, syöttöä tyhjään tilaan ei koskaan tule ja vaara raukeaa. Tilanne osoittaa kuitenkin sen, ettei Suomen pelaaminen viiden linjassa ole lähellekään erehtymätöntä ja pienet  virheet avaavat suuren tilan.

Moren jättää tarpeettoman suuren tilan itsensä ja laidan väliin. Suomen onneksi Ødegaardin syöttö ei koskaan saavuta Elabdellaouita.

1-0

Norjan ensimmäinen maali 57. minuutilla muistuttaa nolottavan paljon Puolan ensimmäistä pari päivää aiemmin. Suomen pelaajat ja ryhmitys ovat eri, mutta pelaajien roolit ja virheet lähes identtiset.

Puolaa vastaan Hetemaj pyrki väärällä kentän alueella yli-innokkaasti riistoon, epäonnistui, pelasi itsensä ulos ja jätti Suomen vasemman laidan vaille tukea. Nyt saman tekee Raitala. Puolaa vastaan Uronen ei saanut estettyä keskitystä. Nyt Laitaa peittämään irtoaa Moren. Lopputulos on sama. Puolaa vastaan pallo laitettiin häkkiin rangaistuspilkun kohdalta, keskuspuolustuksen edestä. Vaikka tällä kertaa maali syntyy pystyjuoksujen jälkeen takatolpalta, toppareiden takaa, on kyseessä pohjimmiltaan samankaltainen virhe: Suomen maalilla on vastustajan kolme vastaan kaksi ylivoima ja merkkaamaton pelaaja, joka saa täysin vapaasti laittaa pallon verkon perukoille. Maalin tekee lopulta vaihtomies Berget. Osuma on erityisen kiusallinen, koska Backe otti kolmen topparin järjestelmän käyttöön juuri estääkseen tällaisten tilanteiden synnyn.

Muutama sekunti ennen maalia Moren siirtyy kohti laitaa. Arajuuri merkkaa Berishan ja Toivio Søderlundin. Berget merkkaa tilastoihin 1-0 maalin.

Suomi prässää organisoidusti

Syvällä makaavan 5-3-2 puolustusryhmityksen ja keskitysten peittämisen lisäksi oli Backen fläppitaululla selvästi käsitelty myös joukkueprässiä. Suomen prässipelaaminen oli rohkeampaa ja organisoidumpaa kuin Puolaa vastaan.

Suomi pyrki ohjaamaan pelin laitoihin jo ylhäällä, peittämään puolenvaihdot ja riistämään pallon heti, kun toppari syötti pallon eteenpäin. Kun Puolaa vastaan paineen luominen jäi enimmäkseen yhden tai kahden pelaajan tehtäväksi, Oslossa aktiiviseen prässiin ylhäällä osallistui parhaimmillaan kuusikin pelaajaa.

Suomi prässää ylhäältä.

Yllä olevassa kuvassa Pukki on juuri pakottanut poikittaisen syötön Strandbergilta Hovlandille. Eremenko peittää syöttölinjan keskelle Skjelbredille ja ohjaa syötön laitaan joko Nordveitille tai Elabdellaouille. Hetemaj on tulossa merkkaamaan Skjelbredin ja Lod Nordveitin. Sparv jää tukemaan paria metriä alemmaksi. Kuvan ulkopuolella, Elabdellaouin takana on Raitala. Hovland syöttää Nordveitille ja Lod iskee kiinni. Pallo karkaa Norjan sivurajaksi, mutta tilanne on mainio esimerkki Suomen mietitystä, aktiivisesta ja parhaimmillaan erinomaisesti toimineesta prässipelaamisesta.

Pallollisena sovelletaan

Tulosten perusteella kuulostaa uskomattomalta, että Backe on lähtenyt rakentamaan Suomen peliä tiiviin puolustuksen kautta, ja että juuri puolustaminen on ollut ensimmäisten harjoituspelien pääteema. Se on pelejä katsoneille toki selvää, että pallollisen pelaamisen organisointi ja harjoittelu ovat jääneet vähälle huomiolle.

Sen verran tiedämme, että Backen ajatus on hyökätä nopeasti ja terävästi vastaan. Tiki-taka on kirosana ja lyhyt syöttö on vain epäonnistunut pitkä syöttö. Backen ideologia ja pitkien hyökkäysten harjoittelemattomuus näkyi raadollisesti joukkueen organisoitumattomuutena silloin, kun Suomella oli pallo ja Norja ehti ryhmittyä puolustukseen. Minkäänlaisia malleja pelin rakentamiseen tai murtautumiseen ei Suomella näyttänyt olevan. Joukkue koetti soveltaa. Yksittäiset yritykset perustuivat Roman oivalluksiin, peliälyyn ja yksilösuorituksiin. Harmiksemme se ei riitä. Syötön toisessakin päässä täytyy olla pelaaja. Harvoin edes yksittäiset juoksut synnyttävät maalipaikkoja vaan tilanteiden rakentamiseksi tarvitaan 3-4 pelaajan synkronoituja liikkeitä. Jos tilaa ei ole, sitä täytyy luoda.

Pallollisen pelaamisen taktiset puutteet esiintyivät karkeina myös pelin avaamisessa. Yksikään kolmesta kentällä olleesta topparista ei ole erityisen hyvä avaamaan peliä. Se ei kuitenkaan ole ongelman ydin. Moisanderin pelaaminen tuskin olisi merkittävästi muuttanut tilannetta. Kolme keskuspuolustajaa on yksinkertaisesti pelinavaamisessa liikaa, ellei edes valmentaja tiedä, mitä niillä pitäisi tehdä.

Peliä avatessa Suomi levitti Morenin ja Toivion noin rangaistusalueen leveydelle. Arajuuri jäi alemmaksi keskelle. Arajuuri oli peliä avattaessa täysin turha. Saman varmistavan ja kierrätävän roolin pelaa tavanomaisesti maalivahti. Yksi pelaaja omalla maalilla on yksi pelaaja vähemmän jossain muualla. Norjaa vastaan tätä pelaajaa olisi tarvittu luomaan pelinavaamiselle tilaa ja vaihtoehtoja keskikentälle.

Norja tyytyi pelaamaan keskikentän tukkoon ja odottamaan Suomen virhettä. Pahimmillaan Norjan ylimmän pelaajan ja Suomen maalin välissä oli maalivahti ja viisi kenttäpelaajaa, jotka siirtelivät palloa keskenään. Reittiä ylöspäin ei ollut. Suomi avasikin peliä erityisen paljon pitkillä, usein osoitteettomilla roiskaisuilla.

Suomella on pelinavauksessa viisi pelaajaa Norjan ylimmän pelaajan alapuolella. Syöttövaihtoehtoja eteenpäin ei löydy. Kohta kolisee omissa.

Eräs tapa ratkaista tilanne jatkossa on nostaa yksi kolmesta topparista kahden muun yläpuolelle avaamaan peliä. Suomen järjestelmässä tätä roolia on pelannut keskikenttäpelaajista Sparv tai Roman. Tuo tehtävä voisi sopia Moisanderille, jolloin kolmen topparin käyttämisestä ei tarvitse luopua, mutta samalla pelinavauksessa pystytään säilyttämään kenttätasapaino. Muitakin vaihtoehtoja on, mutta ei pilata Hasselta tämän enempää oivaltamisen iloa.

2-0

Backe laittaa Kaikki Pelaa -hengessä toiseksi puoliajaksi Suomen maalia vartioimaan  kolmosvahti Jesse Jorosen. Joronen on jäänyt seurapeleissä vähälle peliajalle ja pelaaminen on hermostunutta. Erityisesti maalivahdin potkut päätyvät täysin ennalta arvaamattomiin paikkoihin. Onko kyseessä heikko jalalla pelaaminen, hermoilu vai  onneton kentän kunto? Oli mikä tahansa, joukkue saa muutamankin varoituksen maalivahdin jalalla pelaamisen vaikeuksista.

Ottelu lähenee loppuaan eikä Suomen pelinavaaminen edelleenkään toimi. Palloa siirrellään prässin edessä sivuttaissyötöin mieheltä toiselle. Suomi kerjää ongelmia. Hetemaj joutuu paineen alla antamaan pallon Toiviolle vaihtoehdottomaan paikkaan. Toivio pudottaa Joroselle, jonka kova kosketus kimpoaa liian pitkälle. Vaihtomies Johansen kirmaa tuoreilla jaloillaan kiinni palloon ja viimeistelee Norjan toisen maalin. Kohtalo tanssii pirunpolkkaa Jorosen ja Suomen maajoukkueen itsetunnon rippeillä.

Jälkikäteen on helppoa sanoa, että Jorosen peluuttaminen oli Backelta virhe. Joukkueella riittää harjoiteltavia asioita eikä untuvikko maalivahti ainakaan helpota puolustuksen rutiinien omaksumista. On lisäksi epätodennäköistä, että Suomi tulee vähään aikaan tarvitsemaan kolmosvahtia. Jos sellaiseen tilanteeseen kuitenkin jouduttaisiin, nykyisellä seurastatuksella ja pelimäärillä veskari ei välttämättä edes ole Joronen. Kokemus on luonnollisesti maalivahdille tärkeää, mutta tämä kokemus tuskin oli Joroselle matkan arvoinen.

 

 

 

Puola nöyryyttää Suomen 5-0, Sparvilla sysimusta päivä

 

Huippuvireinen Puola kohtaa epävireisen Suomen

Suomen Fifa-ranking 47. antaa valheellisen hyvän kuvan maajoukkueen tilasta. EURO 2016 karsinnat, ”kaikkien aikojen mahdollisuus” lässähti ennen aikojaan ja päävalmentaja Mixu Paatelaiselle osoitettiin ovea. Väliaikaisvalmentaja Markku Kanvervan jälkeen puikkoihin tarttui Hans Backe, joka on toiminut viimeisinä vuosinaan lähinnä tv-kommentaattorina. Maajoukkue leijuu huonojen karsintojen ja kysymyksiä herättävän valmentajavalinnan jälkeisessä epävarmuuden tilassa eivätkä Backen toimet, kuten jalkapallovalmennuksen dinosaurukseksi arvioidun Jukka Ikäläisen nimeäminen valmennustiimiin, ole olleet omiaan lisäämään luottamusta.

Suomi on pelannut Backen alaisuudessa kaksi harjoitusmaaottelua. Lähinnä kakkosmiehistöllä tarvotuista peleistä tuomisina olivat tappiot Ruotsille ja Islannille. Puolan kohtaaminen on ensimmäinen kerta, kun maajoukkue pelaa parhaalla kokoonpanollaan. Poissa ovat ainoastaan Niklas Moisander ja Markus Halsti.

Puola asettuu Fifan rankingissa sijalle 34. Sijoitus voisi olla nykykunnon perusteella korkeammallakin. Adam Nawalkan suojatit valmistautuvat muutaman kuukauden päässä siintävään EURO 2016 lopputurnaukseen, jonne maa selvisi lohkokakkosena pisteen erolla voittaja Saksaan. Maaliero oli lopputaulukossa 23 plussalla ja maa hävisi karsinnoissa vain yhden ottelun, Saksalle vieraissa. Sen jälkeen tappiosarakkeeseen ei ole kertynyt merkintöjä. Viimeisin voitto on muutaman päivän takaa, kun harjoitusottelussa kaatui Serbia 1-0.

Vaikka joukkueessa pelaa Robert Lewandovskin kaltainen supertähti, ei menestys ole yhden kortin varassa. Joukkueen runko pelaa isoja minuutteja Euroopan pääsarjoissa. Mukana ovat muunmuassa Sevillan keskikentän pohjan luottopelaaja Grzegorz Krychowiak sekä Ajaxin hyökkääjä Arkadiusz Milik.

Joukkue on jäätävän kovassa vireessä ja pursuaa hyvien esitysten kasaamaa itseluottamusta. Pelaajat ovat motivoituneita ja näytönhaluisia. Kaikki tahtovat kesän lopputurnaukseen.

Backen 4-4-2 vs Nawalkan 4-3-3

Joukkueiden aloituskokoonpanot

Suomi lähtee otteluun puolustavalla 4-4-2 ryhmityksellä. Tavoite on pitää välit tiiviinä sekä leveys- että pituussuunnassa, pudottaa puolustuslinja alas ja iskeä pallonriistoista suoraviivaisesti vastahyökkäyksiä. Pallonhallinta luovutaan suosiolla Puolalle.

Backen taktisia valintoja voidaan pitää perusteltuina. Perinteisen 4-4-2 ryhmityksen alkeet ovat tutut jokaiselle pelaajalle. Liikkumisen ja vastuiden periaatteet ovat verrattain helpot ja selkeät. Ryhmitystä käytetään paljon sekä altavastaajina sekä taktisesti kriisiytyneillä joukkueilla. Suomi täyttää molemmat ehdot. Ryhmitys ei kuitenkaan ole pelkkä vanhakantainen paniikkinappula vaan huippujoukkueista mm. Atletico Madrid hyödyntää ryhmitystä yhä menestyksekkäästi. Ei ole mahdottomuus, että Suomikin saisi ryhmityksen toimimaan.

Puola laittaa kentälle vain neljä pelaajaa, jotka avasivat muutamaa päivää aiemmin Serbiaa vastaan. Lewandovski istuu vaihdossa. Suomalaiskatsomoissa syttyy toivonkipinä, josko sittenkin. Kupletin juoni käy kuitenkin selväksi ensimmäisten minuuttien aikana. Suomi puolustaa. Puola hyökkää.

Puolan hyökkäysryhmitys on 4-3-3, jossa laitahyökkääjät kaventavat keskelle ja laitapuolustajat nousevat. Erityisesti oikea laita on aktiivinen. Keskikenttä porrastuu kolmeen. Pohjalla toppareiden välissä pelaa Krychowiak, kymppipaikalla Filip Starzynski ja näiden välissä, vasemmalle painottuneena Bartosz Kapustka. Nadelka ottaa jo alun taktisilla valinnoilla yliotteen Backesta. 4-3-3 kehitettiin aikanaan nimenomaan murtamaan 4-4-2:n ylivalta ja sitä voidaankin pitää täsmälääkkeenä perinteistä 4-4-2:sta vastaan.

Ne vähät hetket, kun Puola puolustaa, se valuu Suomen tavoin tiiviiseen 4-4-2 ryhmitykseen.

Katastrofin ainekset leijuvat ilmassa

Puolan pallonhallinta on pelin alkupuolella 70%. Joukkue kierrättää pelivälinettä ja siirtelee Suomen puolustusryhmitystä mielensä mukaan. Suomen maalille syntyy muutama puolivaarallinen tilanne, jotka Suomi kuitenkin selvittää. Puola hakee oppikirjamaisesti tilaa nopeilla puolenvaihdoilla. Suomi ei saa omaa hyökkäystään käynnistymään. Puolivillainen prässi ei ole kollektiivisesti organisoitua ja satunnaiset riistot päättyvät nopeasti uuteen pallon menetykseeen. Puolustuksen painopiste liikkuu laidalta toiselle liian hitaasti. Katastrofin merkit leijuvat ilmassa.

1-0

Ensimmäiseen maaliin johtanut tilanne käynnistyy, kun peli on vanhentunut tasan 17 minuuttia.

Suomen puolustusryhmitys on tiiviinä oikeassa laidassa. Puolan hyökkääjä Milik pudottautuu Hetemajn ja Sparvin välistä alas palloa vastaan. Hetemaj arvioi tilanteen  väärin. Hän irtoaa omalta paikaltaan keskikenttälinjan vasemmassa laidassa ja yrittää riistoa pelaajalta, joka on tilanteessa ensisijaisesti Sparvin vastuulla. Riisto epäonnistuu, Hetemaj kaatuu ja pelaa itsensä ulos. Virhe on yllättävä. Hetemaj esiintyy kurinalaisesta puolustamisesta tunnetun Italian pääsarjajoukkueen avauksessa, yleensä vasemmassa laidassa. Itselleen tutulla pelipaikalla, tutussa tilanteessa, hänen pitäisi osata. Ehkä virhe ei kuitenkaan ole yllättävä. Hetemaj tunnetaan impulsiivisesta luonteestaan, joka konkretisoituu pelikentällä sekä hyvässä että pahassa. Käsky riistää pallo tuskin ehti käydä Perpan pään kautta.

Hetemajn kompuroinnin jälkeen Puola pelaa nopeasti pallon vastakkaiseen laitaan nousseelle laitapuolustaja Artur Jedrzejczykille. Uronen irtoaa peittämään pelaajaa, jonka tulisi olla lähtökohtaisesti Hetemajn vastuulla. Laidalle syntyy yksi vastaan yksi tilanne. Urosen ja Arajuuren väliin jää valtava tila, jota ei puolusta kukaan. Suomella ei silti näennäisesti ole hätää. Boksissa puolustuksella on viisi vastaan neljä ylivoima.

Eremenko ja Sparv eivät kuitenkaan merkkaa ketään. Todellisuudessa Suomen maalin edessä on Puolan neljä vastaan kolme ylivoima. Oikea laitahyökkääjä Kamil Grosicki seisoo rangaistuspilkun kohdalla pitkän aikaa täysin vapaana. Jedrzejczyk pelaa laidalla jalkansa vapaaksi ja laittaa matalan kovan keskityksen, josta Grosicki törkkää pallon yhdellä kosketuksella alakulmaan. Eremenko ja Sparv seuraavat hämmentyneinä katseillaan.

 

Tilanne hetki ennen ensimmäistä maalia. Maalintekijä Grosicki vapaana pilkun kohdalla.

Vaikka maalia edelsivät yksilövirheet, on kyse ensisijaisesti taktiikasta ja juuri senkaltaisesta tilanteesta, johon 4-3-3 ryhmityksellä 4-4-2:sta vastaan pyritään. Keskelle kaventavat laitahyökkääjät luovat keskuspuolustajien alueelle kolme vastaan kaksi ylivoiman ja pakottavat joko laitapuolustajat tai keskikentän keskustan pelaajat merkkaamaan. Tilaa pyritään avaamaan tilanteesta riippuen joko laitapuolustajien nousuille, keskuspuolustajan ja laitapuolustajan väliin tai puolustuslinjan eteen. Puolan ensimmäisessä maalissa ei sen paremmin Sparv kuin Eremenkokaan tee elettäkään keskuspuolustusta auttaakseen. Maali on paitsi Suomen taktista osaamattomuutta myös Puolan erinomaisuutta.

2-0

Puolan toinen maali syntyy nopeasta tilanteenvaihdosta pikatahtia ensimmäisen jälkeen. Tapahtumasarja käynnistyy ajassa 19.25, kun Suomen lyhyt pallonhallintajakso päättyy Puolan vastaiskuun. Riiston aikainen ryhmitys antaa vähäisiä viitteitä Backen hyökkäysajatuksesta. Eremenko ja Sparv ovat Suomen keskuspuolustuksen edessä lähes rinnakkain. Hämäläinen ja Hetemaj ovat Puolan puolustuslinjassa kiinni, Pohjanpalo muutaman metrin alempana. Laitapuolustajat ovat nousseet pitkälle yli keskilinjan. Ring on leikannut keskikentän keskelle peliä rakentamaan. Idea on selvästi rakentaa alueellinen ylivoima Suomen vasempaan laitaan Puolan hyökkäysalueelle. Millä tavalla tämän lopulta on tarkoitus johtaa murtautumiseen, ei selviä tässä tilanteessa.

Ennen riistoa palloa siirrellään keskuspuolustajien ja keskikentän pohjapelaajien välillä, kunnes Sparv antaa napakan syötön kolmen puolalaisen väliin liikuvalle Ringille. Syöttö ei ole huono ja tilanne voisi päättyä toisinkin, mutta  Ring ei huomaa tilanteeseen syöksyvää Kapustkaa. Suojaus on riittämätön ja Kaputska onnistuu taklaamaan Ringiltä pallon. Hetkessä Puola aloittaa nopean kolmen pelaajan vastaiskun. Suomen puolustus on negatiiviselle tilanteenvaihdolle tyypillisesti hiukan epätasapainossa, mutta siitä huolimatta ei joukkueella näyttäisi olevan mitään hätää. Pallon alla ovat molemmat keskuspuolustajat sekä keskikentän keskustan kaksikko. Puolustukseen kiiruhtavat myös Uronen ja Arkivuo.

Oikeassa laidassa Arkivuo on riiston hetkellä muutaman metrin ylempänä kuin Puolan laitahyökkääjä Grosicki. Tämä riittää. Grosicki saa vapauttavan syötön ja kuljettaa Suomen rangaistusalueelle. Arkivuo ei ehdi estää Grosickin loistavaa keskitystä, jonka Pawel Wszolek ohjaa maalivahdin alueen rajalta maaliin.

Ryhmitys riiston hetkellä. Arajuuri ja Toivio kuvan ulkopuolella Suomen puolustusalueella.

Aivan kuten ensimmäisessäkin maalissa, Suomen keskikentän keskustan pelaajat pelaavat tilanteen huonosti. Eremenko on lähtötilanteessa noin 15 metriä alempana kuin keskityksen antanut Grosicki ja parikymmentä metriä alempana kuin Arkivuo. Roma jää kuitenkin tilanteenvaihdossa hölkkäämään keskiympyrään ja jättää laidan kilpajuoksun takamatkalta aloittaneen Arkivuon vastuulle. Sparv puolestaan merkkaa tilanteessa maalintekijä Wszolekia ja havainnoi kyllä tämän, mutta ei syystä tai toisesta aloita ratkaisevaa täysivauhtista spurttia ajoissa ja puolalainen pääsee vartioinnista huolimatta törkkäämään pallon vapaasti maaliin.

Hetki ennen keskitystä. Sparv vielä maalintekijä Wszolekin edellä.

Backe vaihtaa 4-1-4-1:een

Noin 26 minuutin kohdalla Backe reagoi huonosti toimivaan keskikentän kaksikkoon ja tekee taktisen korjausliikkeen. Suomi siirtyy 4-1-4-1 ryhmitykseen. Sparv pudottaa linjojen väliin, Ring siirtyy Eremenkon vierelle keskikentän keskelle ja Hämäläinen asettautuu oikeaksi laitalinkiksi. Pohjanpalo jatkaa yksinäisenä kärkenä. Tavoittelee Backe muutoksella sitten mitä tahansa, kovin kauaa se ei toimi. Viisi minuuttia myöhemmin Puola iskee kolmannen kerran.

3-0

Ajassa 31.44 pallo on päätynyt Puolan vasemmalle topparille Michal Pazdanille. Suomen puolustusryhmitys on kunnossa ja tilanne vaikuttaa täysin vaarattomalta. Pazdan laittaa pitkän ristikkäisen puolenvaihdon jälleen ylös nouseelle Jedrzejczykille, joka puolestaan jatkaa pallon yhdellä kosketuksella laitahyökkääjä Wszolekille. Uronen sijoittuu käsittämättömästi merkkaamansa Wszolekin ja sivurajan väliin. Laitahyökkääjällä on ura auki kohti Suomen maalia. Hetkessä tilanne on muuttunut vaarattomasta painajaiseksi. Arajuuri syöksyy keskeltä korjaamaan Urosen virhettä ja ajautuu kauaksi oikealta paikaltaan. Puola saa juuri sitä, mitä nopealla puolevaihdolla hakee. Keskuspuolustajien väli repeää.

Arajuuri paikkaa Urosen huonoa sijoittumista. Keskuspuolustajien väli repeää. Maalintekijä Starzynski keskellä vapaana.

Jedrzejczykin syöttö keskelle jää kuitenkin Filip Starzynskin selkäpuolelle ja keskikenttämies joutuu lyömään jarrut päälle. Hetken näyttää, että puolenvaihtoon hölkäten reagoinut Sparv ehtii kuin ehtiikin tilanteeseen. Sparv ei kuitenkaan saa vauhtiaan pysäytettyä ajoissa ja astuu kohtalokkaan askeleen ohi Starzynskin. Puolalainen saa vasemman jalkansa vapaaksi ja napauttaa pallon upella laukauksella ohi Sparvin ja  heittäytyvän Hradeckyn.

Suomi pääsee peliin mukaan

Suomi suorittaa toiselle puoliajalle kaksi pelaajavaihtoa. Schuller korvaa Hämäläisen ja Lod Hetemajn. Ryhmityksessä siirrytään takaisin 4-4-2:en. Keskikentän linja vasemmalta lukien on Lod-Schuller-Sparv-Ring. Eremenko siirtyy toiseksi hyökkääjäksi.

Toisen puoliajan ensimmäisen kahdenkymmenen minuutin aikana Suomi pääsee peliin mukaan. Joukkue pystyy pitämään palloa ja jopa rakentamaan hyökkäyksiä. Osa parannuksesat johtuu varmasti siitä, että Puola alkaa 3-0 tilanteessa olla kylläinen ja höllää jalkaa kaasulta. Puolittaisia maalipaikkoja valmiimpaa Suomen hallinnasta ei kuitenkaan synny.

Myös Puola suorittaa vaihtoja. Merkittävimpänä muutoksena kärkeen kirmaa 63:lla minuutilla Robert Lewandovski.

4-0

Ajasta 65.25 alkaen Puola tekee Suomen vasemman sivurajan tuntumassa kolme terävää juoksua. Suomen paikalla oleva puolustus Uronen, Lod ja Sparv seuraavat juoksut hyvin. Liikkeiden seurauksena pelaajien pelipaikat kuitenkin vaihtuvat ja 20 sekuntia ensimmäisestä pystyjuoksusta Lod on laitapuolustajan paikalla, Sparv laitahyökkääjänä ja Uronen keskikentän keskellä. Vasemman toppari Arajuuren ja laitaa puolustavan kolmikon välillä oli jälleen valtava aukko.

Uronen pumppaa oikeaoppisesti linjasta ja ohjaa pallollisen Starzynskin kohti sivurajaa. Sparvin pitäisi kaventaa ja peittää pystysyöttö Urosen ja Sparvin välistä. Sparv kuitenkin pompahtelee kevyesti paikallaan ja Starzynski saa vapaasti livauttaa namusyötön puolustuksen selustaan. Samaan aikaan Lodilla sattuu musta hetki ja hän jättää alati vaarallisen Grosickin merkkaamatta. Grosicki hyödyntää nukahduksen hymyssä suin ja syöksyy kiinni tyhjään tilaan pelattuun syöttöön.

Hetki ennen Lodin nukahdusta ja Starzynskin syöttöä Sparvin ja Urosen välistä. Arajuuren ja laidan välillä riittää tyhjää tilaa.

Niin täydellinen on Lodin uinahdus, että Grosickilla on rangaistusalueella runsaasti aikaa  katsella ja miettiä, mitä pallolla oikein tekisi. Ratkaisu ei lopulta ole kummoinen, mutta pallo päätyy onnekkaana kimmokkeena Wszolekin jalkaan, jolla oli helppo työ siirtää peliväline neljännen kerran Suomen verkon perukoille.

Stadionilla kuuluu rusahdus, kun Suomen selkäranka katkeaa lopullisesti.

5-0

Viides maali on osuma, jonka ei olisi koskaan pitänyt syntyä. Ajassa 84.04 vastikään kentälle vasemmaksi toppariksi vaihdettu Bartosz Salamon laittaa koko kentän läpi lentävän pitkän ristipallon, joka laskeutuu puolustuslinjojen väliin ja sujahtaa Urosen ja Arajuuren välistä Suomen puolustuksen selustaan. Suomen joukkue on jo tuudittautunut neppailemaan lopun ottelua. Puolustuslinja on liian levällään ja liian väsynyt. Sen paremmin Uronen kuin Arajuurikaan ei saa syöttöä katkaistua ja unelmapeliään pelannut Grosicki karkaa toisen kerran maalintekoon.

Puola loisti, Suomi ei

Taktisesti Nawalka söi Backen elävältä. Puola onnistui Suomen puolustavasta pelitavasta huolimatta luomaan jatkuvasti ylivoiman keskikentälle, oikeaan laitaan ja jopa Suomen maalin eteen. Joukkueena Puola oli harjaantunut ja valovuosia Suomea edellä. Fyysisesti puolalaiset voittivat lähes jokaisen kaksinkamppailun. Syötöt ja viimeistelyt olivat ratkaisevilla hetkillä jotain, josta Suomessa enimmäkseen vain unelmoidaan. Pelaajien palloton liike ja tilanteisiin reagointi olivat joukkueilla kuin eri planeetalta. Lopputulos ei ole millään tasolla vääryys. Enemmänkin maaleja olisi voinut tulla. Kokonaisuutena Puola näytti todella vahvalta. Maa saattaa onnistuessaan hyvinkin olla kesän EURO 2016 lopputurnauksessa jopa neljän parhaan joukossa.

Suomen pelistä ei ilonaiheita löytäisi optimistisin optimistikaan. Joukkue pelasi amatöörimäisesti ja erityisesti Sparvilla oli mustaakin mustempi päivä. Hän oli neljässä Suomen ensimmäisessä maalissa tilanteessa, jossa olisi oikealla reagoinnilla pystynyt estämään maalin tai katkaisemaan ratkaisevan maaliin johtaneen syötön.

Synkältä näyttää, mutta liian pitkiä johtopäätöksiä ottelusta tuskin kannattaa vetää. Peli oli Backen ensimmäinen harjoitusmaaottelu ykkösmiehistöllä. Pelaaminen näytti juuri niin epävarmalta ja keskeneräiseltä kuin olettaa saattoi. Valmentaja sai kuitenkin kaipaamaansa kovan pelin ja pystyi keräämään tietoa pelaajista ja taktiikkansa toimivuudesta. Nollaamismahdollisuus on jo huomenna tiistaina, kun Suomi kohtaa harjoitusottelussa vieraskentällä Norjan.